Ajankohtaista
Sortavalan Pitäjäseura jatkaa syksyllä 2012 kuukausitapaamisiaan. Todennäköisesti ensimmäinen syyspalaverimme on ma 24.9.2012 klo 17.30 Sepänaukion Protonissa, Jyväskylässä. Os. Kyllikinkatu 1.
Tervetuloa uudet ja entiset Sortavalan seudun ystävät! Kahvittelu perinnepiirissä kuuluu asiaan.
Muistathan, että sanojen ja sanontojen kerääminen jatkuu yhdessä Helsingin Sortavala-seuran kanssa. Janne Lambert on tuttuun tapaan tämän hankkeen takana.
* * *
HUOM! KESÄJUHLAA 2012 EI JÄRJESTETÄ, vaan vasta 28.7.2013. Syynä on erittäin runsas "Sortavala-tarjonta" kesäksi 2012:
- Toukokuussa Sortavalan hautausmaan kunnostusmatka
- Sortavalan laulujuhlat 7.- 8. 7. 2012. Äänekosken Karjala- seura järjestää. Muutama paikka vielä jäljellä.
- Suvut kohtaavat Sortavalassa 2.- 5. 8. 2012. Yhdyshenkilönä Kari Leppänen p. 040-5204653
- Matka Sortavalaan 5.- 8.6. ja Petroskoi- Sortavala- matka 5.- 8.7. 2012, lähemmin Kirsi Limatius Laukaa p. 040-5494 837
- Kinasten Sortavala-Valamon matka 28.6. - 1.7. 2012. Tiedot: Ritva Puura o.s. Kinanen p. 040-7229739
- Laatokan -Äänisen risteily 15.- 20.7. 2012
Matkoista löytyy löytyy tarkempaa tietoa mm. Karjalan Liiton sivuilta www.karjalanliitto.fi. Monien Sortavala-seurojen ja Valamo- seuran suunnitelmissa on matka kotiseudulle. Tarkempia yhteystietoja tulevassa jäsenkirjeessä 1/2012.
* * *
Seuraamme liittyminen tapahtuu maksamalla 20 € jäsenmaksun tilille KSOP 508905-469690. Laita mukaan nimi ja osoitteesi
* * *
Yhteydenpito Pitäjäseuraan: Voit ottaa suoraan yhteyttä hallituksemme jäseniin postin tai internetin välityksellä, esim. puheenjohtajaan (taimo.tokkari@pp.inet.fi
Sortavan Pitäjäseuran kotisivut ovat http://www.sortavalanpitajaseura.fi. Sortavala -säätiön sivut ovat http://www.sortavala.fi
* * *
SORTAVALAN PITÄJÄSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011
Jäsenistö: Vuosimaksun maksaneita jäseniä on 94 henkilöä (vuosimaksu 20 € tai tukimaksu). Lisäksi seuraamme kuuluu 33 johonkin toiseen karjalaiseen seuraan kuuluvia jäseniä (vuosimaksu 7 €) eli yht. 127. Postitusluettelo on 251 henkilöä, joista 124 nimeä ovat ainaisjäseniä tai satunnaisesti jäsenmaksun maksavia.
Johtokunta: Taimo Tokkari puheenjohtaja, Juha Silvennoinen varapj, Marja-Liisa Savander sihteeri,
Raimo Makkula, Hannu Pesu, Hanna Pirinen, Erkki Pitkänen, Risto Nykänen, Eija Rantatalo.
Johtokunta on kokoontunut v. 2011: 10/3, 19/4 ja 26/9. Johtokunnan valmistelema vuosikokous pidettiin Sepänkeskuksessa 21.3. Lisäksi on pidetty useita työkokouksia kesäjuhlan valmistelemiseksi. Puhelin- ja sähköpostiyhteyttä on käytetty informaation välityksessä myös muina aikoina.
Rahastonhoitaja: Taimo Tokkari (kirjanpito Marjatta Tokkari)
Tilintarkastajat: Esko Matikainen ja Matti Raatikainen
Jäsenyhteydet: Seura kuuluu jäsenenä Karjalan Liittoon ja Karjalaisseurojen Keski -Suomen piiriin sekä seura on jäsenenä Karjalaisten pitäjäyhteisöjen liitossa.
Edustus: Puheenjohtaja on edustanut yhdistystä erilaisissa Karjalan liiton (Hki) ja K-S:n piirin (Jkl) kokouksissa. Pj. kuuluu Karjalaisten K-S:n piirin hallitukseen.
Sukututkimus ja perinnekeruu: Sukujen tutkimusta on harrastettu jäsenkunnassamme. Perinnepiiri on vaalinut tapojen, kielen ja kulttuurin perintöä eri tavoin. Mm. Pohjois-Laatokan seudun murretta on harjoiteltu ja esitetty. Janne Lambertin Kalevalan pohjalta. Karj. L:n perinnekeruuseen on osallistunut yksittäisiä seuramme jäseniä.
Kirjallisuus ym.: Kesäjuhlien yhteydessä on ollut saatavilla Sortavalan seutua koskevaa kirjallisuutta myös viime vuosilta. Viiriä ja adresseja voi tiedustella puheenjohtajalta.
Perinnepiiri: Kerran/kk kokoonnutaan. Nuorempaa väkeäkin käy. Siitä on tullut yhdysside Sortavalan seudun historian, koetun elämän ja nykytilan avartajana. Kertomukset, kuvat ja keskustelut luovat karjalaisen tunnelman.
Pitäjäseuran kesäjuhla su 31.7.2011: Sortavalan Pitäjäseuran 57 -vuotisjuhla alkoi kunniakäynnillä Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Arvi Pulkkinen puhui. Messu oli tällä kertaa Kuokkalan uudessa kirkossa, liturgia Jyväskylän Ortodoksisessa kirkossa. Pääjuhla oli Kuokkalan koulussa. Juha Silvennoisen karttakertomus ja Kari Dahlblomin kantele herkistivät tunnelman. Yliopiston seniorikuoro ja perinnepiiri esittivät Janne Lambertin ”Sammosta sotimine” –kuvaelman kalevalaisessa hengessä. Tauolla oli myyntikojujen lisäksi esillä Kaarina Nykäsen herkkiä maalauksia ja veistoksia. Näyttely kiinnosti. Martti I. Jaatinen mainio esitys ”Muistat sie tään?” oli parasta valistusta Sortavalan seudun historiasta. Leena Variksen runot, Eija Rantatalon säestämä yhteislaulu ja tuttu ”Los Tukanos” –orkesteri viihdyttivät yleisöä toisella puoliajalla.
Jäsenmatkat: Arvi Pulkkinen oli järjestämässä joka keväisiä Sortavalan hautausmaan kunnostamistalkoita. Monet yhdistyksemme jäsenet ja suvut matkasivat eri puolille Sortavalan seutua.
Tiedottaminen: Jäsenistöä informoidaan jäsenkirjeen ja nettiyhteyden www.sortavalanpitajaseura.fi kautta. Pääasialliset Ilmoituslehdet ovat Karjala ja Keskisuomalainen.
Jyväskylässä 31.12.2011
Taimo Tokkari, puheenjohtaja
* * *
SORTAVALALAISTEN OMA KESÄPÄIVÄ ONNISTUI JÄLLEEN!
Ks. juttu Karjala-lehdessä 11.8.2011 (n.o 32)
SORTAVALAN PITÄJÄSEURAN KESÄJUHLAN OHJELMA SU 31.7.2011
Aamupäivän ohjelma
10.00 Kunniakäynti Karjalaan jääneiden muistomerkillä
10.00 Ortodoksinen kirkko (M-L)
11.00 Messu Kuokkalan kirkossa
Klo 10 Arvi Pulkkinen piti puheen muistomerkillä. Seppeleen lasku ja " Maa on niin kaunis" kuuluivat perinteeseen. Klo 11 alkanut messu Kuokkalan kirkossa kokosi väkeä mukavasti. Pyhättö oli tavanomaista täydempi. Sortavalalaiset kävivät myös ehtoollisella messun lopussa.
11.30 - 12.30 Kirkkokahvit Kuokkalan koululla, os. Liitukuja 4.
I ohjelmaosuus:
Juonto Juha Silvennoinen
Karjalaisten laulu Eija Rantatalo säestää
Avauspuhe Taimo Tokkari
Kantele soi kauniisti Kari Dahlblom
Kartta kertoo Sortavalasta Juha Silvennoinen
”Sammosta sotimine” –laulukuvaelma Perinnepiiri + JYU:n seniorikuoro
Kari Dahlblomin kanteletuokio loi pohjan Juha Silvennoisen mainiolle esitykselle Sortavalan ympäristöstä. Silvennoinen kyseli juhlaan osallistuneiden asuinpaikkoja ja se yllätti että niin eri puolilta Sortavalan seutua oli juhlaan osallistujia. Ehkä eniten oli tällä kertaa väkeä Kuokkaniemeltä.
"Sammosta sotimine "- kuvaelma pohjautui Janne Lambertin Kalevalaan, Pohjois-Laatokan seudun murteella. Jyväskylän yliopiston seniorikuoro lauloi Paavo Malisen sovittamat runo-osuudet upeasti Küllike Vaatmannin johdolla. Ehjän kuvaelmaesityksen jälkeen kuultiin vielä Kalevalan alkusanat.
* RUOKATAUKO klo 13.30 -14.15 (Sisältyy lipun hintaan)
* Karjalaisia tuotteita myynnissä
* Kirjamyyntiä/ Arpajaiset
Perinteisen lounaan ohessa tutustuttiin Kaarina Nykäsen taiteeseen. Risto Nykänen oli koonnut äitinsä töistä kokonaisuuden, joka tutustutti katsojan Kaarina Nykäsen sielun ja taiteen maailmaan. Seuraavissakin kesäjuhlissa toivoisi tutustuttavan sortavalalaisiin taiteen tekijöihin.
Arpa- ja kirjamyynti sujui taas sutjakasti.
II ohjelmaosuus:
14.15 Kuvia Sortavalasta:
muistatko maiseman, paikan ja tarinan? Martti I.Jaatinen
Martti Jaatisen tämän kertainen esitys oli laaja valistuskylpy Sortavalan seudusta, sen historiasta, ihmisistä siellä ja heidän tekemästään työstä arjessa ja kulttuurin saralla. Leikkimielinen tietokilpailu paljasti että alueen tuntijoita elää keskuudessamme. Heistä monet ovat siirtäneet tietoa sodan jälkeen syntyneille polville yhteisillä Karjalan matkoilla ja kertomalla juuristaan sekä valokuvin että kokemuksiensa kautta. Martin tietomäärä on uskomaton, mutta välillä joku yleisöstä toi pienen lisän kerrontaan.
Yhteislaulua Eija Rantatalo
Runon siivin Leena Varis (kooste Eino Leinoa)
Leena kertoi Eino Leino- koosteen valintansa perusteet. Monelle lienee yllätys että runoilijan äiti oli Sortavalasta. Herkkä ja koskettava heittäytyminen runoratsun vietäväksi.
Soitantaa, tanssia Los Tukanos, Tepika
Sortavalalaisten kesäjuhlissa tuttu orkesteri Los Tukanos, solistina Erkki Pitkänen oli hyvässä vireessä. Kuultiin mainiota laulantaa ja musiikkia. Sakari Warsell esitti ensiesityksenä kauniin karjala-aiheisen sävellyksensä. Orkesterin tahdittamana tanssiva lapsipari Anton ja Jaana Jokelainen räjäytti katsomon aplodeihin valssin ja tangon tunnelmin.
Karjalan kunnailla Eija Rantatalo säestää
Lopuksi noin 200 hengen juhlaväki lauloi "Karjalan kunnailla" seisaalleen nousten. Taas oli koettu yhteenkuuluvaisuuden hetket. Vuoden kuluttua tavataan, jos Luoja suo!
***********************************************************************************
Seuramme jäsenistä Susanna Huovinen (SD) ja Kauko Tuupainen (PS) on valittu uuteen eduskuntaan. Onnittelemme!
***
Pitäjäseuran johtokuntaan valittiin vuosikokouksessa 21.3.2011 uudeksi jäseneksi Hanna Pirinen
***
Huom! Sortavala-säätiöllä on uusi sivusto http://www.sortavala.fi Hyvät sivut!
***
Kalevala Pohjois-Laatokan murteella, Kopijyvä 2010. Janne Lambertin suurtyö on upea kirja. janne.lambert@luukku.com
***
AIKAISEMPIA ARTIKKELEITA JA ASIAA:
Kesäjuhlamme on taas pidetty (kesä 2010).
Karjala-lehti n:o 34/ 26.8.2010 uutisoi Sortavalan kesäjuhlamme. Mukanaolleina tunsimme sen taas onnistuneen mainiosti. Hymyileviä, vanhoja, nuoria ja keski-ikäisiä ihmisiä lähti omille teilleen juhlan jälkeen ja kiitoksia sateli. "Tulemme taas vuoden päästä".
Alla ohjelma, jonka jokaisesta kohdasta voisi pienen jutun tehdä.
SORTAVALAN PITÄJÄSEURAN KESÄJUHLAN OHJELMA su 1. 8. 2010
|
|
09.15 Kunniakäynti Karjalaan jääneiden muistomerkillä, puhe: Taimo Tokkari
liturgina: Pasi Lampinen
Liturgia Ortodoksisessa kirkossa
PÄÄJUHLA alkaa klo 12.15
********************************************************************************
R u o k a i l u t a u k o 13.30 – 14.30
* Esillä kuvia Sortavalan 2.2.1940 palaneesta Sortavalan ev.l. kirkosta (ulkoa ja sisältä)
* Kirja ym., myyntiä
* Arpajaiset
*******************************************************************************
14.30 Soittoa haitarilla, Suvi ja Sanna Sällinen
Yhteislaulua, säestys Eija Rantatalo
kokoelmista kertoo Marjo-Riitta Simpanen
Ilman eri maksua on mahdollisuus tutustua Hallonblad-taidenäyttelyyn klo 11.00 – 11.45 tai tilaisuuden jälkeen klo 16.30 – 18.00 Jyväskylän taidemuseo Holvissa, os. Kauppakatu 23. Esittelijänä Marjo-Riitta Simpanen
________________________________________________________________________________________________
************************************************************************************
Jäseneksi liittyminen on mahdollista ottamalla yhteyttä puheenjohtajaan 050-65436 tai sihteeriin 044-5717924. Myös suoraan voi liittyä maksamalla 20 € jäsenmaksu tilille 508905-469690. On tärkeää merkitä viesti- kohtaan nimi ja osoite!
***
"Sortavalalainen kesäjuhlan tunnelma lattiasta kattoon (26.7.2009/TT)"
Mitä tarkoittaa polvinotkistelu nykyaikaiseen tapaan? Humoristissävyinen, vanha karjalainen kisailumuoto sai uuden kuosin. Kolmen nuoren miehen ryhmä Team Breakers eli Elias Niskanen kavereineen esitti sellaisen shown että lattia jymisi. Mummot ja papat satapäisessä yleisössä taputtivat rytmikkäästi. Breakdance-esitys oli yksi monista kohokohdista ohjelmatarjonnassa.
Päivä alkoi jumalanpalveluksella Taulumäen kirkossa. Rovasti Esko Jaatinen saarnasi jykevästi. Pääjuhla oli Kuokkalan kauniissa koulussa. Alueella, missä asuu paljon karjalaistaustaista väestöä. Kirkossakin laulanut Päivi Rasilainen väläytti osaamistaan tervehdyksellä operetin maailmasta ja karjalaisilla laulelmillaan. Myös säestäjä Hannu Alan tulkinta ”Sinilaine Laatokan” –laulelmasta ihastutti. Reijo Pajamo taustoitti lauluesitystä kertomalla mielenkiintoisia esimerkkejä Sortavalan rikkaasta musiikkielämästä ja henkilöistä menestyksen takana. Hän oli valinnut yleisölle laulettavaksi muutaman helmen, jotka Eija Rantatalo taidolla säesti.
Ruokailutauon aikana tavattiin tuttuja, haettiin ja löydettiin uusia sukulaisia. Arpajaistuurikin kävi monella. Pysähdyttiin Olli Rasilaisen tai Daniel Pesun maalausten äärelle. Olli oli itse paikalla. Hänen isänsä Toivo Rasilaisen radioääni oli tuttu vanhemmalle väelle. Ääni- ja videoleike palautti ajatukset aikaan ennen sotia.
Tauon jälkeen tilaisuuden juontaja Erkki Pitkänen kutsui estradille ”Mister Sortavalan” eli professori Martti I. Jaatisen. Hän esitteli aikatunnelin, missä teemana oli ihmisen selviytyminen, työ ja toiminta aikojen saatossa. Martin kuvakerronta ja tiedon runsaus tavoitti yleisön jälleen tuttuun tapaan. Kalevi Issakaisen rauhoitti yleisön räjähtävän breakdance-esityksen jälkeen. Kauniisti soi sahalla ”Laps´ olen köyhän, kauniin Karjalan...”. Lavalle asteli vuorostaan Marjatta Lohikoski runon siivin. Yleisö kuunteli hiljaa ja mieli vaelsi Laatokan rannoilla ja Valamon saaristossa. Taiteilijan omat runot ylittivät heimorajat huumorin höystäminä. Oli aika ”Karjalan kunnaiden” ja lupaus, että ensi vuonna uudelleen, jos Luoja suo.
|
|
KESÄJUHLA 2008
Sunnuntain 27.7. 2008 kesäjuhlat saivat poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Onnistuiko tiedottaminen tavallista paremmin vai oliko ohjelma muutoin kiinnostava, vaikea sanoa? Keskisuomalainen, Karjala-lehti ja Kuokkanen (paikallislehti) sekä jo aiemmin Jyväskylän seurakuntaviesti halusivat välittää tuntemuksia juhlastamme. Kiitos aamu- ja iltapäivän esiintyjille, yleisölle, talkoolaisille, Kuokkalan koululle ja kaikille teille, jotka olitte jälleen mukana juhlan tunnelman rakentamisessa! Sortavalaisuus yhdistää.
Taimo Tokkari
ASUTUSTOIMINTA JA VEIKKO VENNAMO
Karjalan Liiton ”Oma tupa, oma lupa” – seminaarissa 10.11.2007 käynnistettiin Veikko Vennamon muistomerkkihanke. Värikkäänä tunnetun poliitikon arvo on alettu ymmärtää karjalaisen heimon ja rintamamiesten sekä heidän jälkeläistensä keskuudessa: Veikko Vennamo teki valtavan urakan hoitaessaan maahankintalain mukaisen asutustoiminnan toteuttamista ASO:n ylijohtajana.
Noin 420 000 siirtokarjalaisen sekä perheellisten rintamamiesten juurruttaminen sodasta kärsineeseen Suomeen on maailmankin mittakaavassa huikea saavutus. Evakoista hieman yli puolet eli noin 220 000 henkeä oli maataloussiirtoväkeä. He jättivät 45 000 hyväksyttyä maansaantihakemusta ja rintamamiehille myönnettiin 75 000 tilaa tai tonttia. Lisäksi 40 000:lle pienviljelmälle annettiin lain mukaan lisämaata ja perustettiin yhteislaitumia karjaa varten. Perheenjäsenet mukaan lukien pelkästään maansaajien piiriin pääsi 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa yli puoli miljoonaa suomalaista.
Maanhankintalaki (1945) oli sodanjälkeisen Suomen tärkein peruskirja. Se takasi sodan kokeneelle raivaajasukupolvelle elämisen perusehdot oma tupa mukaan lukien. Työn ja ahkeruuden kautta maksettiin sotakorvaukset, nostettiin maa jaloilleen ja luotiin pohjaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan synnylle. Sen työn arvostaminen tulisi säilyttää kansakunnan muistissa. Nykymenossa on havaittavissa piirteitä, joita vanhempi polvi ei voi hyväksyä. Veikko Vennamo totesi aikoinaan moneen kertaan, että ”maanhankintalaki turvasi suomalaisen yhteiskunnan perusteiden säilymisen…”.
Veikko Emil Aleksander Vennamo (vuoteen 1938 saakka Fennander) oli itsekin evakko ja joutui jättämään Lahdenpohjassa Laatokan rannan tuntumassa sijainneen kotitalonsa ja – seutunsa muiden siirtokarjalaisten kanssa. Hän oli suorittanut ylemmän oikeustutkinnon v. 1936 vain 22 - vuotiaana ja suoritti lakitieteen lisensiaatin tutkinnon sekä sai varatuomarin arvon v.1939. Veikko Vennamo tuli syyskuussa 1940 talvisodan jälkeistä pika-asutuslakia hoitaneen neuvottelukunnan sihteeriksi. Sortavalasta kotoisin oleva kansanedustaja Juhani Leppälä, maanviljelijä Eeno Pusa ja agronomi Johannes Virolainen olivat muita aktiivisia karjalaisjäseniä. Kaksi jälkimmäistä valittiin myös kansanedustajiksi myöhemmin. Pika-asutuslain toimeenpano raukesi jatkosodan alkaessa. Valtion haltuun jäi
Jatkosodan päätyttyä Vennamo ASO: n päällikkönä aloitti Suomen historian suurimman maareformin. Hänen elämäntyönsä ehkä merkittävin vaihe ajoittui vuosiin 1944 -1959. Se oli työtä myrskynsilmässä tunteiden ja eri suuntiin menevien näkemysten ristiaallokossa. Vaikean komiteatyön jälkeen v. 1945 vahvistettiin maanhankintalaki. Tasavallan presidentti C.G.E. Mannerheim oli vastustanut jyrkästi hallituksen esitystä ja pääministeri J.K. Paasikivi yritti muokata lakiesitystä omalle kannalleen. Paasikivi sai tahtonsa läpi ns. ruotsalaismaa – kysymyksessä. Vennamosta tuli Paasikiven silmissä syyllinen tämän vaatiessa myös ruotsinkielisten alueiden luovuttamista asutukseen. Samoin riita sijoitussuunnitelmasta lisäsi pääministerin aggressioita ASO:n päällikköä kohtaan. Vennamo pyrki sijoittamaan Karjalan siirtolaiset pääosin maantieteellisesti samoille korkeuksille, missä he olivat luovutetuilla alueilla asuneet: Keski-Suomessa asuu runsaasti Sortavalan seudun asukkaita ja heidän jälkeläisiään, viipurilaisia muutti Helsinkiin ja Lahteen jne.
”Onnellisimpia aikoja elämässäni oli päästä omaan tupaan ja pois toisten nurkista”, totesi äitini aikoinaan. Saman on kokenut moni muukin rintamamiestalon maalle tai kaupunkiin rakentanut evakko. Sodan jälkeen rakennetut ”vennamolaiset” tyyppitalot ovat osoittautuneet terveiksi ja arvonsa säilyttäneiksi asumuksiksi. Kaupungistumisen ja muuttoliikkeen vuoksi niitä on myös jätetty tyhjilleen etenkin haja-asutusalueilla.
Sodan jälkeisen rakentamisen arvo on alettu nähdä uudessa valossa. Valtioneuvos Johannes Virolainen halusi nostaa Vennamon asutustoimintatyön sen ansaitsemalle jalustalle. Arvonimi evättiin vielä 90 – luvun alussa. Viime syksynä puheenjohtaja Markku Laukkasen ja varapj Matti Puhakan johdolla Karjalan Liitto käynnisti Veikko Vennamon muistomerkkihankkeen 2007 -2010. Suojelijaksi lupautui pääministeri Matti Vanhanen. Toimikunnassa on Karjalan liiton lisäksi edustajat Vennamon suvusta, Suomen ortodoksisesta kirkosta, perussuomalaisista ja Lapinlahden kunnasta. Siellä sijaitsevaan Suomen asutusmuseoon muistomerkki sijoitetaan.
”Kyllä kansa tietää”, että Veikko Vennamo teki suururakan heimonsa etuja puolustaessaan..
Lähteet:
Silvo Hietanen: Esitelmä ”Oma tupa – oma lupa” – seminaari, HKI 2007
Veikko Vennamo & E.Kuitunen: Ajan valtimolla, 1973
Veikko Vennamo & P.O. Väisänen: Jälleenrakennuksen ihme, 1988 SBN 951-20-3099-3
Ilkka Nummela: Inter arma silent revisores rationum, JY 1993
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------