SORTAVALAN PITÄJÄSEURAN KESÄJUHLAN OHJELMA su 1. 8. 2010  

09.15               Kunniakäynti Karjalaan jääneiden muistomerkillä, puhe: Taimo Tokkari

 10.00                Messu  Jyväskylän kaupunginkirkossa, saarna: Leino Hassinen,

                          liturgina: Pasi Lampinen

                          Liturgia Ortodoksisessa kirkossa 

 11- 12.00          Kirkkokahvit Kuokkalan koululla

                         PÄÄJUHLA alkaa klo 12.15

 12.15                 Juhla alkaa,  tilaisuuden  juonto, Juha Silvennoinen

 12.15                 Juhlan avaus, Taimo Tokkari

 12.20                 Karjalaisten laulu, säestys Eija Rantatalo

 12.25                 Lähikuvassa Veikko Vennamo – karjalainen mies, Meri Vennamo kertoo isästään

 13.00                 Karjalaisia ja muita suomalais-ugrilaisia kansanlauluja, lauluyhtye Hirvi              

********************************************************************************

                            R u o k a i l u t a u k o  13.30 – 14.30

                           * Esillä kuvia Sortavalan 2.2.1940 palaneesta Sortavalan ev.l. kirkosta (ulkoa ja sisältä)

                           * Kirja ym., myyntiä

                           * Arpajaiset

*******************************************************************************

14.30                 Soittoa haitarilla, Suvi ja Sanna Sällinen

                          Yhteislaulua, säestys Eija Rantatalo

 14.45                 Sortavala-aiheinen tietokilpailu, päätuomarina Martti I. Jaatinen

 15.15                 Halloblad –näyttelyn esittely ja Sortavalan kp:n taidekokoelman kohtalo,  

                                                                                kokoelmista kertoo Marjo-Riitta Simpanen

 15.30                 Kalevala –Pohjois-Laatokan murteella, Janne Lambert

 15.40                 Karjalan kunnailla, säestys Eija Rantatalo

 *****************************************************************************

Ilman eri maksua on mahdollisuus tutustua Hallonblad-taidenäyttelyyn klo 11.00 – 11.45 tai tilaisuuden jälkeen klo 16.30 – 18.00  Jyväskylän taidemuseo Holvissa, os.  Kauppakatu 23. Esittelijänä Marjo-Riitta Simpanen

________________________________________________________________________________________________  

************************************************************************************

Jäseneksi liittyminen on mahdollista ottamalla yhteyttä puheenjohtajaan 050-65436 tai sihteeriin 044-5717924. Myös suoraan voi liittyä maksamalla 20 € jäsenmaksu tilille 508905-469690. On tärkeää merkitä viesti- kohtaan nimi ja osoite! 

***

Kirjavinkki: "Helmiä Ateneumista- Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Halloblad" -kirja on juuri ilmestynyt. Upean, kuvallisen teoksen on tehnyt Marjo-Riitta Simpanen Jyväskylästä. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän taidemuseo Holvista, Kauppakatu 23 tai tilaamalla Valtion taidemuseosta, os. Kaivokatu 2, 00100 Helsinki.

***

Viime kesän (2009) juhlamme:

"Sortavalalainen kesäjuhlan tunnelma lattiasta kattoon (26.7.2009/TT)"

Mitä tarkoittaa polvinotkistelu nykyaikaiseen tapaan? Humoristissävyinen, vanha karjalainen kisailumuoto sai uuden kuosin. Kolmen nuoren miehen ryhmä  Team Breakers eli Elias Niskanen kavereineen esitti sellaisen shown että lattia jymisi. Mummot ja papat satapäisessä yleisössä taputtivat rytmikkäästi. Breakdance-esitys oli yksi monista kohokohdista ohjelmatarjonnassa.

Päivä alkoi jumalanpalveluksella Taulumäen kirkossa. Rovasti Esko Jaatinen saarnasi jykevästi. Pääjuhla oli Kuokkalan kauniissa koulussa. Alueella, missä asuu paljon karjalaistaustaista väestöä.  Kirkossakin laulanut Päivi Rasilainen väläytti osaamistaan tervehdyksellä operetin maailmasta ja karjalaisilla laulelmillaan. Myös säestäjä Hannu Alan tulkinta ”Sinilaine Laatokan” –laulelmasta ihastutti.  Reijo Pajamo taustoitti lauluesitystä kertomalla mielenkiintoisia esimerkkejä Sortavalan rikkaasta musiikkielämästä ja henkilöistä menestyksen takana. Hän oli valinnut yleisölle laulettavaksi muutaman helmen, jotka Eija Rantatalo taidolla säesti.

Ruokailutauon aikana tavattiin tuttuja, haettiin ja löydettiin uusia sukulaisia. Arpajaistuurikin kävi monella. Pysähdyttiin Olli Rasilaisen tai Daniel Pesun maalausten äärelle. Olli oli itse paikalla. Hänen isänsä Toivo Rasilaisen radioääni oli tuttu vanhemmalle väelle. Ääni- ja videoleike palautti ajatukset aikaan ennen sotia.

Tauon jälkeen tilaisuuden juontaja Erkki Pitkänen kutsui estradille ”Mister Sortavalan” eli professori Martti I. Jaatisen. Hän esitteli aikatunnelin, missä teemana oli ihmisen selviytyminen, työ ja toiminta aikojen saatossa. Martin kuvakerronta ja tiedon runsaus tavoitti yleisön jälleen tuttuun tapaan. Kalevi Issakaisen rauhoitti yleisön räjähtävän breakdance-esityksen jälkeen. Kauniisti soi sahalla ”Laps´ olen köyhän, kauniin Karjalan...”. Lavalle asteli vuorostaan Marjatta Lohikoski runon siivin. Yleisö kuunteli hiljaa ja mieli vaelsi Laatokan rannoilla ja Valamon saaristossa. Taiteilijan omat runot ylittivät heimorajat huumorin höystäminä. Oli aika ”Karjalan kunnaiden” ja lupaus, että ensi vuonna uudelleen, jos Luoja suo.

KESÄJUHLA 2008

Sunnuntain 27.7. 2008 kesäjuhlat saivat poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Onnistuiko tiedottaminen tavallista paremmin vai oliko ohjelma muutoin kiinnostava, vaikea sanoa? Keskisuomalainen, Karjala-lehti ja Kuokkanen (paikallislehti) sekä jo aiemmin Jyväskylän seurakuntaviesti halusivat välittää tuntemuksia juhlastamme. Kiitos aamu- ja iltapäivän esiintyjille, yleisölle, talkoolaisille, Kuokkalan koululle ja kaikille teille, jotka olitte jälleen mukana juhlan tunnelman rakentamisessa! Sortavalaisuus yhdistää.

Taimo Tokkari

Seuramme osallistuu muistomerkkihankkeeseen.

Se joitetaan Lapinlahdelle Suomen Asutusmuseoon

Tekstin koonnut Taimo Tokkari

ASUTUSTOIMINTA JA VEIKKO VENNAMO

Karjalan Liiton ”Oma tupa, oma lupa” – seminaarissa 10.11.2007 käynnistettiin Veikko Vennamon muistomerkkihanke. Värikkäänä tunnetun poliitikon arvo on alettu ymmärtää karjalaisen heimon ja rintamamiesten sekä heidän jälkeläistensä keskuudessa: Veikko Vennamo teki valtavan urakan hoitaessaan maahankintalain mukaisen asutustoiminnan toteuttamista ASO:n ylijohtajana.

Noin  420 000 siirtokarjalaisen sekä perheellisten rintamamiesten juurruttaminen sodasta kärsineeseen Suomeen on maailmankin mittakaavassa huikea saavutus. Evakoista hieman yli puolet eli noin 220 000 henkeä oli maataloussiirtoväkeä. He jättivät 45 000 hyväksyttyä maansaantihakemusta ja rintamamiehille myönnettiin 75 000 tilaa tai tonttia. Lisäksi 40 000:lle pienviljelmälle annettiin lain mukaan lisämaata ja perustettiin yhteislaitumia karjaa varten. Perheenjäsenet mukaan lukien pelkästään maansaajien piiriin pääsi 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa yli puoli miljoonaa suomalaista.

Maanhankintalaki (1945) oli sodanjälkeisen Suomen tärkein peruskirja. Se takasi sodan kokeneelle raivaajasukupolvelle elämisen perusehdot oma tupa mukaan lukien. Työn ja ahkeruuden kautta maksettiin sotakorvaukset, nostettiin maa jaloilleen ja luotiin pohjaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan synnylle. Sen työn arvostaminen tulisi säilyttää kansakunnan muistissa. Nykymenossa on havaittavissa piirteitä, joita vanhempi polvi ei voi hyväksyä. Veikko Vennamo totesi aikoinaan moneen kertaan, että ”maanhankintalaki turvasi suomalaisen yhteiskunnan perusteiden säilymisen…”.      

Veikko Emil Aleksander Vennamo (vuoteen 1938 saakka Fennander) oli itsekin evakko ja joutui jättämään Lahdenpohjassa Laatokan rannan tuntumassa sijainneen kotitalonsa ja – seutunsa muiden siirtokarjalaisten kanssa. Hän oli suorittanut ylemmän oikeustutkinnon v. 1936 vain 22 - vuotiaana ja suoritti lakitieteen lisensiaatin tutkinnon sekä sai varatuomarin arvon v.1939. Veikko Vennamo tuli syyskuussa 1940 talvisodan jälkeistä pika-asutuslakia hoitaneen neuvottelukunnan sihteeriksi. Sortavalasta kotoisin oleva kansanedustaja Juhani Leppälä, maanviljelijä Eeno Pusa ja agronomi Johannes Virolainen olivat muita aktiivisia karjalaisjäseniä. Kaksi jälkimmäistä valittiin myös kansanedustajiksi myöhemmin.  Pika-asutuslain toimeenpano raukesi jatkosodan alkaessa. Valtion haltuun jäi 200 000 ha pika-asutukseen otettua maata.

Jatkosodan päätyttyä Vennamo ASO: n päällikkönä aloitti Suomen historian suurimman maareformin. Hänen elämäntyönsä ehkä merkittävin vaihe ajoittui vuosiin 1944 -1959. Se oli työtä myrskynsilmässä tunteiden ja eri suuntiin menevien näkemysten ristiaallokossa. Vaikean komiteatyön jälkeen v. 1945 vahvistettiin maanhankintalaki. Tasavallan presidentti C.G.E. Mannerheim oli vastustanut jyrkästi hallituksen esitystä ja pääministeri J.K. Paasikivi yritti muokata lakiesitystä omalle kannalleen. Paasikivi sai tahtonsa läpi ns. ruotsalaismaa – kysymyksessä. Vennamosta tuli Paasikiven silmissä syyllinen tämän vaatiessa myös ruotsinkielisten alueiden luovuttamista asutukseen. Samoin riita sijoitussuunnitelmasta lisäsi pääministerin aggressioita ASO:n päällikköä kohtaan. Vennamo pyrki sijoittamaan Karjalan siirtolaiset pääosin maantieteellisesti samoille korkeuksille, missä he olivat luovutetuilla alueilla asuneet: Keski-Suomessa asuu runsaasti Sortavalan seudun asukkaita ja heidän jälkeläisiään, viipurilaisia muutti Helsinkiin ja  Lahteen jne.

”Onnellisimpia aikoja elämässäni oli päästä omaan tupaan ja pois toisten nurkista”, totesi äitini aikoinaan. Saman on kokenut moni muukin rintamamiestalon maalle tai kaupunkiin rakentanut evakko. Sodan jälkeen rakennetut ”vennamolaiset” tyyppitalot ovat osoittautuneet terveiksi ja arvonsa säilyttäneiksi asumuksiksi. Kaupungistumisen ja muuttoliikkeen vuoksi niitä on myös jätetty tyhjilleen etenkin haja-asutusalueilla.  

Sodan jälkeisen rakentamisen arvo on alettu nähdä uudessa valossa. Valtioneuvos Johannes Virolainen halusi nostaa Vennamon asutustoimintatyön sen ansaitsemalle jalustalle. Arvonimi evättiin vielä 90 – luvun alussa. Viime syksynä puheenjohtaja Markku Laukkasen ja varapj Matti Puhakan johdolla Karjalan Liitto käynnisti Veikko Vennamon muistomerkkihankkeen 2007 -2010. Suojelijaksi lupautui pääministeri Matti Vanhanen. Toimikunnassa on Karjalan liiton lisäksi edustajat Vennamon suvusta, Suomen ortodoksisesta kirkosta, perussuomalaisista ja Lapinlahden kunnasta. Siellä sijaitsevaan Suomen asutusmuseoon muistomerkki sijoitetaan.

”Kyllä kansa tietää”, että Veikko Vennamo teki suururakan heimonsa etuja puolustaessaan..

Lähteet:

Silvo Hietanen: Esitelmä ”Oma tupa – oma lupa” – seminaari, HKI 2007

Veikko Vennamo & E.Kuitunen: Ajan valtimolla, 1973

Veikko Vennamo & P.O. Väisänen:  Jälleenrakennuksen ihme, 1988 SBN 951-20-3099-3

Ilkka Nummela: Inter arma silent revisores rationum, JY 1993

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Muistomerkkihanketta voi tukea seuraavasti:

Tili:       578954-225368

Saaja:    Karjalan Liitto ry/ Vennamon muistomerkki

Viite:   3324

Seuraamme liittyminen tapahtuu maksamalla 20 € jäsenmaksun tilille KSOP 508905-469690. Laita mukaan nimi ja osoitteesi

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Yhteydenpito Pitäjäseuraan: Voit ottaa suoraan yhteyttä hallituksemme jäseniin postin tai internetin välityksellä, esim. puheenjohtajaan  (taimo.tokkari@pp.inet.fi

Sortavan Pitäjäseuran  kotisivut ovat http://www.sortavalanpitajaseura.fi. Toivomuksia sivujen suhteen otetaan vastaan. Sortavala -säätiön sivut ovat http://www.sortavala.fi

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx